KAATUMISRISKI

Kaatumis- tai katkeamisriskin aiheuttaa useimmiten puuhun iän tai vaurion seurauksena iskeytynyt laho. Lahon aiheuttavat lahottajasienet, jotka iskeytyvät puuhun tuoreesta haavapinnasta, juurivauriosta, katkenneesta oksasta tai latvasta tai ihan vain puun biologisen iän mukanaan tuoman heikentymisen seurauksena. Varsinkin koivu ja kuusi ovat alttiita lahoamiselle. Lisäksi pintajuurisina ne kaatuvat herkemmin kuin läpäisevällä maalajilla paalujuurisena kasvava mänty. Maanpintaa ylempää, 2-10 metrin korkeudelta haaroittuneissa puissa on olemassa repeämisriski. Haarasta aiheutuu helposti lahottajasienelle otollinen kasvupaikka, lisäksi haarassa oksapaino on aina toisella puolella ja puunhaaran poikkileikkauksen ollessa enemmän soikio kuin ympyrä sekin heikentää kestokykyä tuulille.

Nuoresta saakka avonaisella paikalla ja tuulen vaikutukselle alttiina kasvanut puu kestää hyvin myrskyjäkin kaatumatta. Kaatumisongelmaa aiheuttaa sen sijaan tiheänä kasvaneen metsän harventaminen tai naapuripuun poistaminen vallitsevalta tuulenpuolelta. Suomessa etelä- ja lounaistuulet ovat vallitsevia, mutta totta kai myrskyjä tulee muistakin ilmansuunnista.

Helpoin keino välttyä kaatuvan puun rakennuksille aiheuttamista vaurioista on kaataa kaikki ne puut, jotka pituutensa puolesta voivat yltää rakennuksiin. Kaupunkien pienillä tonteilla tämä ei useimmiten ole mahdollista, siksi puiden kuntoa ja käyttäytymistä tuulella on syytä tarkkailla säännöllisesti. Uudisrakennusalueilla tuulisuunnitteluun pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

OKSIEN TIPPUMINEN

Männyn ja lehtikuusen isot oksat ovat muita puulajeja herkempiä katkeamaan. Koivusta ja salavasta tippuu useimmiten harmitonta pientä oksaa. Katkeamisia aiheuttaa paitsi tuuli, myös oksiin kasautuva lumi. Parkkipaikkojen reunoilla ja kulkureiteillä kasvavia puita on syytä tarkkailla tästä näkökulmasta. Käytä asiantuntijaa arvioinnissa apuna.

Oksien tippuminen

ROSKAAMINEN

Männyn pihkaa ja siitepölyä, koivun siemeniä auton konepellillä, männynkäpyjä jalkapohjan alla, rännit tukossa, sammalta tiilikatolla, lehtien haravointia kyllästymiseen asti? Puut ovat äärettömän kauniita ja suomalaisen mieltä rauhoittavia, mutta samalla armottomia roskaajia… Roskankeruuta voi tietysti helpottaa esim. lehtipuhaltimella tai keräävällä ruohonleikkurilla, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain puun kaataminen.

Roskaaminen

VARJOSTUS

Päivä ei paista terassille? Aurinko on Suomessa sen verran harvinainen valoilmiö, että siitä mielellään nauttisi silloin harvoin, kun se sattuu paistamaan. Ja kun se pohjoisesta sijainnistamme johtuen paistaa enemmän horisontista kuin suoraan ylhäältä, estävät varsinkin kesällä lehdessä olevat puut tehokkaasti päivänpaisteen lankeamisen. Esim. Pohjois-Savossa on pitkän aikavälin keskiarvona 13 hellepäivää vuodessa. Meillä ei siis tarvita varjostusta liiallisen kuumuuden vuoksi! Aurinko on tehokas lämmittäjä ja kun Suomessa lämmityskausi on helposti 8 kk, lämmittävien säteiden kannattaa antaa tulla ikkunasta sisään.

Varjostus

JUURISTON AIHEUTTAMAT ONGELMAT

Juuriston tehtävänä on hakea puulle vettä ja ravinteita. Mistäpä muualta se saisi niitä helpommin kuin salaojasta tai viemäristä? Lehtipuun juuristolla on tässä suhteessa uskomaton voima ja leviämiskyky. Varsinkin salava ja sukulaisensa haapa ovat tässä suhteessa erinomaisia, mutta myös koivu kykenee tähän. Havupuilla ongelmaa ei juurikaan ole. Juuristo voi aiheuttaa viereiselle asfaltille vaurioita, hankaloittaa nurmikonleikkuuta, vie ravinteet ja vedet nurmikolta tai muilta istutuksilta, rapauttaa rakennuksen perustuksia. Kaivutöiden yhteydessä tulleesta juuristovauriosta saa moni laho alkunsa.

Järeä mänty

Roskaaminen