MERKKIEN VALTATAISTELU

Lisätty: 24.07.2009

Toinen tykkää äitistä ja toinen tyttärestä...

Eli kumpi parempi tihli vai huski. Nettikeskusteluissa tuntuu olevan kova vääntö käynnissä asiasta ja totuushan on tunnetusti mustavalkoinen. Mutta seuraavassa muutamia näkemyksiä asiaan. Otetaan tässä vaikka raivaussahat tarkastelun alle:

1. Valjaat. Ei tartte punasta puusekuntia miettiä asiaa, pläkkiselvää. Huskilla balancet ja nyt keväällä tulleet xt:t ovat ylivoimaset. Meilläkin käytännössä kaikki ammattimetsurit, jotka ostaa stihlin; ostaa samalla huskin valjaat. Mikä niissä sitten on hyvää? Lantiovyö, eli painoa pystyy ihan oikeasti jakamaan pois hartioilta ja uusissa xt mallin valjaissa olkahihnatkin on riittävän leveät.

2. Kahvasto. Ajetaanko kuorma-auton ratilla vai ralliratilla? Huskin kahvasto on kapeampi ja muotoiltu hiukan koveraksi. Stihlin kahvasto on suora. Eli huskilla kääntöliikkeellä saadaan putken päässä isompi sivusiirtymä kuin stihlillä. Ketteryyttä! Mutta väitän, että kahvan muotoilun tarve on kiinni sahaajan ylävartalon profiilista ja sahaustyylistä. Mutta sahaa hankkiessa kannattaa miettiä tätäkin asiaa.

3. Polttoainetankin sijotus? Stihlillä perätankki, huskilla runkotankki. Eli huskilla saadaan sahan painopiste lähemmäksi sahaajaa, eikä saha ole valjaissa niin kiikkerä.

4. Peukalo- vai etusormikaasu. Peukalokaasun puoltajat perustelevat, että peukalolihas on vahvin. Etusormikaasun puolustajat vetoavat siihen, että lihasvoima on täysin riittävä etusormessakin ja lisäksi pystyt puristamaan kahvaa puristavalla sormiotteella eli peukalo puristaa muita sormia vasten. Näin sahan hallintaan tarvittava puristusvoima on pienempi kuin peukalokaasulla. Kumpaan koulukuntaan sinä kuulut?

5. Muut tekniset ominaisuudet. Runkoputken pituus, kulmavaihteen kulma, moottorin vääntö- ja kierrosominaisuudet, huollon helppous, kaksitahtitekniikka (vanha vai uusi välihuuhtelutekniikka), talviominaisuudet. Jos kuka haluaa tehdä asian insinöörimäiseksi, sen varmaan pystyy tekemään. 

6. Kestoikä. Fakta mikä fakta, mutta stihli on käyttövarmempi. Vanhan kansan raudan ääressä tehty kampe, jota tarvii remontata vähemmän kuin huskia. Ja nyt puhutaan keskiarvoista. Väitän, että huski on hiukan huolellisemman käyttäjän työkalu eli tekniikka on kehittyneempää, mutta herkempi huoltamattomuudelle. Haasteenahan nykyisellä käyttäjäkunnalla on, että ei ole käyttö- eikä huoltokokemusta. Suurin osa myytävistä sahoista on mökkisahoja, joilla tehdään muutama päivä vuodessa polttopuita. Pahimmilaan asiakkaan kokemattomuus sahoista on sitä luokkaa, että terä on väärinpäin ja öljyt on laitettu bensatankkiin tai 2-tahtiöljy on jäänyt kokonaan pois. Sahoista pitäisi pystyä kehittäämään idioottivarmoja, jotka lähtee napista käyntiin ja pelaa kuin enkeli, vaikka sahaisit kiviä 40 asteen pakkasessa ja tietysti tärkein ominaisuus eli hinta, eli ei saisi maksaa mitään, kun se kiinalainen maksaa halpasäästösuperhallissa sen ja sen verran...

7. Jälkimarkkinointi. Toimii kummallakin. Varaosia saa vanhoihinkin koneisiin, neuvonta pelaa, samoin takuuasiat. Stihlillä varaosien toimitus on pari päivää nopeampi, koska varasto ainakin toistaiseksi on Suomessa ja Huskilla Ruotsin puolella. Molemmilla merkeillä on lisäksi varsin kattava jälleenmyyjäverkosto. Eli varaosia saa muualtakin kuin helsingistä.

8. Hinnoittelu? Menee käsi kädessä eli kilpailu on sen verran kovaa, että tietyn teholuokan sahat ovat samassa hintaluokassa. Hinnan puolesta on ihan sama, kumman valitsee

9. Tukitoiminnot? kummallakin yhtä retuperällä. Eli harmaanpunainen totuus on, että pelkällä sahalla et tee mitään. Käyttötaito vasta antaa mahdollisuuden ottaa sahasta sen tarjoama hyöty irti. Suomalainen mieshän ei lue käyttöohjekirjaa kuin vasta ihan viime tingassa oman epätoivoisen kokeilun ja naapureille soittelun jälkeen; kun mikään muu ei enää auta. Miten saisi ihmiset hakemaan sen vähäisen opin sahan käyttöön? Kukaanhan ei halua maksaa siitä mitään. Vaikka todennäköisesti, jos asiasta tekee kustannushyötyanalyysin, hyvästä käyttökoulutuksesta kannattaisi maksaa vähintään sahan hinta. Sahan kestoikä on kuitenkin 15-20 vuotta, joten päivän koulutus a`200 euroa tekee 10 euroa vuodessa ja jos sahataan vaikkapa 5 päivää vuodessa, niin siitähän tulee kokonaisen kahvikupin hinta; jolla voi säästää vaikkapa päänupin... jos oppii käyttämään sahaa turvallisesti.

10. Vaihtoarvo. Toistaiseksi ainakin Huskin brändi on parempi, mutta pikkuhiljaa stihl on kapuamassa rinnalle, kun merkki yleistyy. Mutta aivan selkeästi vaihtokoneena huskia kysytään enemmän ja pitää hyvin arvonsa, kunhan koneen tekniikka on kunnossa

Mutta enivei, loppupeleissä minun mielestäni ihan sama, millä sahaa. Tärkeintä on se osaaminen, mikä on korvien välissä. Saha on vain apuväline työn tekemiseen ja vähintään yhtä tärkeitä asioita on vaimon tekemät herkulliset eväät, hyvin pelaava radio, toimivat vaatteet ja tietoisuus siitä, että teet jotain, jolla on sinulle merkitystä...

Jouni