LOMAT PIDETTY

Lisätty: 09.07.2009

Ja lomareissun saldona suuri ihmetys Suomalaisen metsänomistajan talouslogiikasta; nimittäin hoitamattomien metsien määrästä.  Vertailun vuoksi: jos joku onnellinen sattuu omistamaan sijoituskämpän, josta nostaa vuokratuottoa, niin on hirmu hätä pitää se koko ajan vuokrattuna; tai jos siihen sattuu tulemaan vesivahinko, niin välittömästi remppa päälle!

Mutta entäs metässä? Uudistamisen jälkeen taimikko saa rauhassa pusikoitua ja rahanmenettämisen pelossa raivausta siirretään ja siirretään... kunnes on jo myöhäistä ja kuusen viljelyalueella siirrytäänkin koivun kasvatukseen. Harvennusten tekemättä jättämistä voi ihmetellä vielä suuremmalla syyllä. Kyse on kuitenkin tuloa tuottavasta toimenpiteestä. Ja diskonttausta ymmärtävät tajuavat vielä sen merkityksen koko kiertoajan kannattavuuteen, koska se tulee kiertoajan alkupäässä, vaikka hehtaarimääräiset summat ovatkin pienet päätehakkuutuloihin nähden. Uskoisitko, että 80 vuoden päästä saatava 5000 euron arvo 5 %:n korkokannalla on tänä päivänä 100 euroa eli toisinpäin ajateltuna: jos pistät tänään pankkiin satasen ja pankki höylisti maksaa 5 %:n korkoa 80 vuoden ajan, voit loppugeimeissä nostaa 5 donaa, kuten joku hanoi-fani voisi sanoa.

Ohessa lukijoilleni täysin ilmainen työkalu asian pompotteluun eli havainnointiin, mikä on laskentajakson ja korkokannan merkitys rahavirrassa. Exelissä on pohjana kuvitteellinen kasvatusketju tuloineen ja menoineen per hehtaari. Alimmaisella rivillä on koko laskentajaksolta kerryttävä hehtaarikohtainen kiinteä kustannus. Loppusumman kohdassa yhteensä painuessa nollaan saat taulukon ylälaidasta bisneksen tuottaman sisäisen koron eli esimerkissä 3 ja neljän välissä.

 Jouni