Ajankohtaista
Metsolasta

Maanantaina aloittaa työt uusi metsäpalveluesimiehemme Tuomo Mykkänen Vieremältä. Tuomon vastuualueeseen kuuluu tie-ja ojahankkeet sekä osallistuminen koulutuksiin ja pihapuunkaatoihin. Mutta pääasiassa Tuomon tulee näkemään juoksentelemassa soilla gps:n ja karttalaukun kanssa.

Kunnostusojituksia tehdään edelleenkin Pohjois-Savossa liian vähän tarpeeseen nähden. Ojitus on niitä ensimmäisiä metsänparannustoimia, kun lähdetään puuston tuottokykyä parantamaan, sillä vielä nuo meikäläiset puulajit eivät ole vesikasveja. Kaikki muut toimet eli lannoitukset, taimikonhoidot ja harvennukset jäävät vajaatehoisiksi, jos vesitalous ei ole kunnossa. Pitkän aikavälin tutkimuksissa ojitukselle on saatu ihan kohtuullisia pääoman korkoja, vaikka ei ole huomioitu lainkaan ojalinjoilta hakatun puutavaran arvoa; vaan tarkasteltu pelkästään ojituksen tuomaa kasvunlisäystä.

Käytännössä ojahankkeessa kustannukset saa katettua ojalinjojen aukaisun yhteydessä hakatun puun arvolla. Lisäksi valtio tukee investointia maksamalla suunnittelun ja Kiuruvedellä 55% tukea toteutukseen. Nyt kun puukauppatilannekin on normalisoitumassa, kannattaa peruasiat laittaa ojennukseen.

Jos sinulla on ojitustarpeita, otapa yhteyttä Tuomoon tai Jouniin.

Metsäala se taitaa olla niitä kaikkein perinteisimpiä aloja, näin ainakin moni ajattelee ja uskoo niin olevan. Itse en siihen usko. Väittäisin jopa tietäväni, että ala on monelta osiltaan aivan kehityksen huippua ja samat tehokkuuden odotukset ja vaatimukset ovat myös metsäalalla.

Lama koettelee ja jotain uutta täytyy keksiä. Me päätettiin Jounin kanssa lyödä pökköä pesään ja palkattiin paikallisten hyvin tuntema Kainulaisen Petri. Peten titteli on asiakaspalveluvastaava ja hän tulee osaltaan vastaamaan meidän myynnin kehityksestä, johon on uusia aluevaltauksia tulossa tunnempana.

Pottiputki markkinat ovat murroksessa. Tähän asti se on ollut kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti. Markkinan ovat jakaneet Uittokalusto ja Tarmet, joiden kautta pääasiallinen jakelu on tapahtunut. Uudessa tilanteessa Uittokalusto on siirtynyt "maahantuojan" asemaan ja heillä on kaksi jälleenmyyjää, tuo em. Tarmet ja osa Agrimarketeista. Kuluttajan kannalta jakelu tulee lähemmäksi Agrien osalta ja taas vastaavasti Uittokaluston nettikauppa pottiputken osalta loppuu.

Sisko pit laavantaena kirjajulkkarit Kiuruveellä. Kaikkien Savonmurretta karsastavien iloksi luettavaksenne puhe, jonka tärisevin käsin pidin tuossa tilaisuudessa. Olokeepa hyvä!

Mennyt vuosi koetteli monella tavalla kaupan alaa, emmekä mekään selvinneet siitä ruhjeitta; tavaraa on edelleen varastossa liikaa; lähinnä ajoleikkuria ja raivaussahoja. Ja kuten ahtaassa taloustilanteessa usein käy, volyymit laski ja katteet tippui. Varsinkin maatalouskaupan puolella kuluneen vuoden kisa oli todella kovaa. Kuten yhtiökumppani usein sanoo: "nyt on tilaisuus käyttää kauppiaan hädänalaista tilaa hyväkseen".  Mutta markkinatalous on sellaista

Lauantaina 13.2 järjestävät Kiuruveden Metsänhoitoyhdistys ja Kiuruveden Osuuspankki kulttuuritalolla Naisten Metsäpäivän. Mekin olemme siellä mukana muotinäytöksessä. Naiset ovat olleet metsärintamalla vähän altavastaajan roolissa niin omistajina kuin metsäammattilaisinakin; mutta tilanne on hyvää vauhtia muuttumassa. Allekirjoittanut oli tässä jokin aika sitten Petäjävedellä vetämässä Naisten moottorisahapäivää ja innostusta tuntui piisaavan vaikka muille jakaa. Naisten on ihan suotta arkailla miesten tähän asti hallitsemaa sektoria; eikun sekaan vaan!

Heipä taas. Vaikka en ole äänessä ollutkaan, niin työttömänä en kuitenkaan. Ojasuunnitelmia värkkäilin alkukuun kasaan; pyörähdin Keski-Suomessa kouluttamassa ja puunkaadossa; ja sitä tavanomaista arkijuoksemista; niin ja ensikertaa tälle talvelle suksillakin. Joku leimikko oli jäänyt nauhoittamatta, niin pakko oli hypätä hikilankuille; sen verran pyyhkäisi vuoden vaihteessa lunta tännekin. Muuten onkin saatu nauttia vanhan ajan kuivannäpäköistä keleistä.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA Tämän toivotuksen olisi voinut toivottaa jo pari viikkoa sitten, mutta tuo ajan kuluminen on käsittämätöntä. Tammikuu on hujahtanut jo puoleen väliin ja vuosi hyvässä vauhdissa. Alkuvuodesta sitä ajattelee aina, että mitähän tuo tuleva vuosi tuo tullessaan itselle, perheelle, firmalle jne. Omasta kohdasta voin todeta, että minulla paukkuu neljät kympit ja tietenkin sitä miettii, että jonkilaisia rajapyykkejähän nuo vuosikymmenet ovat. Mutta eipä siinä mitään, vuotta ennen syntymääni kuollut ukkini oli aina lohduttanut, että ikähän on rehellisesti tienattua.

Metsolan väki toivottaa asiakkailleen, yhteistyökumppaneilleen ja lukijoilleen hyvää Joulua.

Taas tänä aamuna paukasin pääni Karjalan mäntyyn nimeltä viime tippa. Tai joku voisi käyttää muitakin samaa hyvää tarkoittavia lausahduksia: kyllähän tässä vielä kerkiää, mikä kiire tässä on, huomenna vielä ennättää...Mikä ihmisen luolamiesaikuinen selviytymisstrategia saa ihmisen vielä nykyäänkin alitajuisesti tai tajuisesti jättämään asioiden hoitamisen viimosille metreille. No eihän kaikki tietysti näin tee, mutta ne jotka tekee, saa minulle päänsäryn alta pituusyksikön.

Selvisihän se, kun aikani perkasin, eli Metsälehden keskustelupalstalla oli tartuttu nippukarsinta aiheeseen. Menetelmään kuuluu vielä siirtelykaatotekniikka ja menopaluuhakkuu, jolloin tuottavuus on aivan toista luokkaa kuin perinteisessä hakkuussa. Mutta ei mitään niin hyvää, ettei jotain huonoakin: ergonomia voi jossain kohtaa olla tiukilla, pikkutukin hakkuu sei sovellu menetelmään, vaatii pitkäulotteisen kuormaimen, hakkuujäljen estetiikka ennen ajoa saattaa häiritä silmää jne.

Googlella on mahottoman hyvä palvelu, jossa pystyy analysoimaan nettisivuilla käyneiden määriä ja profiileja. Kävin taas pitkästä aikaa tarkastamassa tilannetta ja ällistyin sillä kahtena päivänä eli 22 ja 23 marraskuuta kävijämäärät olivat yhtäkkiä hypänneet 4-5 kertaiseksi tavallisesta ja sitten taas heti normalisoituneet. Mitään mainoskampanjoita emme ole nyt pitäneet, joten mitään käsitystä ei ole, mistä moinen mahtaisi johtua. Ainoa selitys, mikä tulee mieleen, on jokin järjestelmävirhe! Jos lukijoissa on joku meitä viisaampi, niin pankaa viestiä tulemaan.

Metsuri hakkaa keskimäärin 8-10 m3 kuitupuuta harvennukselta päivässä. Muutamilla työteknisillä muutoksilla tuottavuus on mahdollista nostaa 13-145 m3:oon päivässä. Avainsanoja ovat laadun optimointi, siirtelykaato, nippukarsinta ja menopaluuhakkuu. Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, katsopa oheinen videon pätkä...

Vuoden 2009 loppuun mennessä solmittujen puukauppojen osalta on voimassa myyntitulojen 50 prosentin verohuojennus. Huojennus edellyttää, että tulo saadaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Normaalien puukauppasopimusten mukaan näin käy, jos hakkuut tehdään viimeistään vuoden kuluttua syksyllä.

Suomi on elänyt ja näyttää vielä jatkavan elämäänsä metsäteollisuuden murroksessa.

Joissakin alueen metsänhoitoyhdistyksissä on viisaasti valittu  kampanjoinnin kohteeksi työlaji nimeltä varhaisperkaus, joka ehti jo olla jonkin aikaa poissa käytännöstä.

Aina silloin tällöin eli käytännössä päivittäin kuulemme siunailua raivaussahan kalleudesta, se kun maksaa n. 700 ekee. Ja miksei tietysti, jos se kuukausitilistä lipsautetaan ostaa, niin saattaa haukata siitä jopa puolet. Mutta niinkuin aina totuus voi olla toisennäköinen. Eli otetaan tuo 700:n saha lähtökohdaksi ja kun useimmilla metänomistajilla on jonkinlainen taimikonturma ennestään, niin eikun vanha vaihdossa esim. 200 hyvityksellä, jolloin välistykseen jää 500.

Päivänä muutamana pieni ihminen lankesi taas ihmettelemään asiaa, jonka yhteistyökumppanini Tikkasen Antti Tiki-Forestista minut taannoin herätteli. Ja asia on se, että miksi metsäalalla ammattityötään tekevien työvaatekulttuuri on lähinnä kivikautista tasoa. Äkkiä voisi kuvitella, että raskaassa ruumillisessa työssä hyvin monenlaisissa sääoloissa työskentelevillä työvaatteet olisivat parasta, mitä markkinoilta löytyy. Tarjolla on vaikka minkälaista teknistä alusasua, väliasua ja turvavarusteita vettähylkivinä, stretcheinä ja montaa eri merkkiä ja mallia. Mutta valintaperusteena ei tunnukaan olevan laatu ja se kuinka mukava asussa on työskennellä vaan se ikuinen ja iankaikkinen hinta. Vedetään vaan niskaan halvinta ketinettä, mitä saadaan ja pidetään niin kauan, kuin ne suostuu päällä pysymään. Ja syytä on sekä sysissä että sepissä eli työnantajissa ja työntekijöissä.

Toinen tykkää äitistä ja toinen tyttärestä...

Ja lomareissun saldona suuri ihmetys Suomalaisen metsänomistajan talouslogiikasta; nimittäin hoitamattomien metsien määrästä.  Vertailun vuoksi: jos joku onnellinen sattuu omistamaan sijoituskämpän, josta nostaa vuokratuottoa, niin on hirmu hätä pitää se koko ajan vuokrattuna; tai jos siihen sattuu tulemaan vesivahinko, niin välittömästi remppa päälle!

Sissimarkkinoinnin kategoristen periaatteiden mukaisesti kaiken markkinoinnin tulisi olla mitattavaa. Vain näin sen kannattavuutta voidaan mitata. Nyt tarjoan glögin lukijoille etua, joka ihan oikeasti on rahanarvoinen ja keronnpa vielä, miksi pystymme sellaisen tekemään ilman, että ketään kustaan sukkaan.

Hyvää juhannuksenalusaikaa (Lue = taas leikkaa koneita kiinni)

Tärkeimpinä tuottavuuden ja ergonomian kannalta raivaussahatyössä on suunnatun kaadon tekeminen terää käyttämällä (siis ilman käsiä), työn tekeminen lantiolla ja jaloilla ja oikean työskentelyjärjestyksen hallitseminen. Oheisesta videosta saat tähän vinkkejä.

Paitsi, että kevät oli ainakin meidän korkeudella pari viikkoa myöhässä viime vuosina totutusta, niin oli myös keväinen ihmisryntäys, kun ensimmäisen ruohonleikkuun ja polkupyörälenkin aika koitti. Seppä on juossut nyt kaksi viikkoa tukka putkella. Pienen putken hänen tukastaan voisi saadakin; meikäläisen hiusmalli ei ole muuttunut sitten kurssin 184 jälkeen. Mutta se ei ole nyt päivän epistola, vaan työpaineen alla littanoituvan pienkonehuollon valitusvirsi.

Valjaiden perusteellinen säätö on asia, joka jää useimmalta harrastesahaajalta ja monelta ammattilaiseltakin tekemättä. Oheisessa tiedostossa on perusohjeisto valjaiden säädöstä. Niiden lisäksi pari vinkkiä:

Yrityksemme toimialan mukaisesti täällä tulemme esittämään mielipiteitämme ja  näkemyksiämme pienkoneista ja metsäalasta. Lisäksi täältä löytyy erilaista opetusmateriaalia metsäasioista ja sahan käytöstä. Pyrimme antamaan vinkkejä kokeneemmillekin sahankäyttäjille. Pelkällä sahallahan kukaan ei tee mitään, ja suomalainen mieshän tunnetusti ei tunnusta 3 promillen myötäsessäkään, että jotain opittavaa voisi olla.